Vuonna 2015 Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa Kirjan vuotta. Kirjan vuosi kokoaa yhteen useita suomalaisia kirjallisuuteen ja kirjoihin liittyviä tapahtumia sekä alan keskeisiä toimijoita. Teemavuoden tavoitteena on muun muassa edistää kirjojen lukemista ja osoittaa kirjojen merkitys elämysten lähteenä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii teemavuoden suojelijana ja on puolisonsa Jenni Haukion kanssa haastanut kaikki suomalaiset antamaan erityisesti lapsille lukuaikaa.
Lisäksi tulevana sunnuntaina 8. 2. vietetään Lainan päivää, jolloin suomalaisissa kirjastoissa on perinteisesti järjestetty monia mielenkiintoisia kirjoihin ja lukemiseen liittyviä tapahtumia. Jyväskylässä järjestetään samana viikonloppuna Vanhan Kirjan Talvi -tapahtuma, johon myös Jyväskylän yliopiston kirjasto osallistuu yhdessä yliopiston museon ja kampusoppaiden kanssa. Luvassa on ohjelmaa paitsi kirjanystäville, myös sukututkijoille ja Seminaarinmäen kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Jyväskylän seminaari oli omana aikanaan suomenkielisen kulttuurin ja sivistyksen tärkeä keskus, joten tapahtuman ulottuminen Seminaarinmäelle on mitä mainioin tapa muistaa luku- ja kirjoitustaidon kehittämisen vahvoja perinteitä nykyisellä kampusalueella.
Tänä vuonna Suomen Kirjasäätiö on julistanut sunnuntain 8. 2. Lukurauhan päiväksi, joka pyritään näin rauhoittamaan lukemista ja kirjoihin syventymistä varten. Erityisesti teemapäivänä halutaan edistää esimerkiksi lapsille tai vanhuksille lukemista.
Tänä vuonna Suomen Kirjasäätiö on julistanut sunnuntain 8. 2. Lukurauhan päiväksi, joka pyritään näin rauhoittamaan lukemista ja kirjoihin syventymistä varten. Erityisesti teemapäivänä halutaan edistää esimerkiksi lapsille tai vanhuksille lukemista.
Lue lisää: http://kirjasaatio.fi/ |
Kirjan vuotta ja Lukurauhan päivää yhdistävät teemoina yhteisöllinen ja yhdessä lukeminen. Menneinä vuosikymmeninä suomalaisissa kodeissa luettiin paljon enemmän yhdessä. Oli tapana, että yksi perheenjäsenistä luki iltaisin kirjaa ääneen, samalla kun toiset esimerkiksi tekivät käsitöitä. Tämä oli työnjaollisesti järkevää. Toisaalta etenkin maaseudun kodeissa yhdessä lukeminen oli tärkeä tiedonvälityksen muoto vielä 1800-luvulla, jolloin kaikki perheenjäsenet tai eri sukupolvet eivät välttämättä kyenneet lukemaan yhtä sujuvasti. Myös sanomalehtiä oli tapana lukea ääneen. Lisäksi luetusta keskusteltiin yhdessä, jolloin opittiin uudenlaista tietoa ja kehityttiin ilmaisemaan perusteltuja mielipiteitä juuri luettuun tai kuultuun tekstiin liittyen.
Yhdessä lukemisella on siis pitkät perinteet. Myös nykyään, kun perinteisten kirjojen lukeminen ei ole kaikille digitaaliseen mediaan tottuneille yhtä luontevaa, yhdessä ja ääneen lukeminen voi tavoittaa aivan uusia lukijoita ja innostaa heitä kirjallisuuden pariin. Toivotaan siis kaikille lukurauhaa ja hyviä yhteisiä lukuhetkiä sunnuntaiksi!
Seminaarinmäki tammikuussa 2015 |
No comments:
Post a Comment