 |
| Jyväskylän kaupunginkirkko 6.6.2018. |
Jyväskylän kaupunginkirkossa alkoi tänään kesän lounasmusiikin ja
lounaskonserttien sarja Matti Pesosen vahvasti tulkitseman urkukonsertin myötä.
Urku- ja kirkkomusiikilla sekä lukutaidolla on historiallisessa mielessä
yhteytensä, sillä entisajan lukkarit, joiden tehtävänä oli muun muassa toimia jumalanpalveluksissa
esilaulajina virsiä veisattaessa, huolehtivat musiikkiin liittyneiden tehtävien
ohessa myös lukutaidon opetuksesta ja etenkin lasten opettamisesta.
Lukkarin
tehtävänkuva muuttui 1800-luvun puolivälin jälkeen kansanopettajasta entistä enemmän
kirkkomuusikoksi, kanttori-urkuriksi, kun urkujen määrä noin kolminkertaistui
Suomen kirkoissa. Lisäksi 1800-luvun loppupuolelta lähtien kansakoulut ottivat maaseutuseurakunnissa
hoitaakseen aiemmin seurakunnille kuuluneita kansanopetustehtäviä.
 |
| Jyväskylän kaupunginkirkko. |
Kivijärven kirkkoon saatiin urut vasta ensimmäisen
maailmansodan kynnyksellä kanttori Kinnusen virkakauden alkuaikoina. Sittemmin
elämäntyönsä Kivijärvellä kanttorina tehnyt Juho Vihtori Kinnunen oli seurakunnan ensimmäinen urkuriksi opiskellut lukkari. Hän oli myös niitä
harvoja pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan ihmisiä, jotka olivat tutustuneet
säveltäjä Sibeliukseen jo 1800-luvun loppupuolella. Kinnunen nimittäin kävi
tuolloin Helsingissä Lorenz Achtén ja tämän Emmy-vaimon perustamaa
lukkari-urkurikoulua. Heidän tyttärensä tunnettiin sittemmin oopperalavojen
tähtenä nimellä Aino Ackté. Kinnusen aikana myös Oskar Merikanto toimi koulun
opettajana.
Opiskeluvuosinaan Kinnunen pääsi mukaan laulamaan kuorolaisena Helsingin
silloisen keisarillisen Aleksanterin yliopiston promootiokantaatissa, joka
esitettiin juhlavasti kevään 1897 maisterien ja tohtorien promootiossa.
Runoilija A. V. Koskimies kirjoitti tilaisuutta varten juhlarunon, jonka
Sibelius sävelsi sekä harjoitutti esiintyjiä ja johti heitä. Itse
promootiotilaisuudessa Kinnunen näki myös toisen kansallisen suurmiehen,
Zacharias Topeliuksen ilmielävänä.
 |
| Jyväskylän kaupunginkirkko. |
Kanttori Kinnusen nuoruusmuistoista ja elämänvaiheista voit lukea tarkemmin
kirjoittamastani artikkelista, joka on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Social History
-aikakauslehdessä vuoden 2015 teemanumerossa osana kansainvälistä
yhteisjulkaisua professori Martyn Lyonsin ja dosentti Ilkka Mäkisen kanssa.
Teemanumero tarkasteli luku- ja kirjoitustaidon merkitystä ja vaikutusta
maaseudun ihmisten elämässä. Hyvän luku- ja kirjoitustaitonsa avulla aiempaa
useampi laulutaitoinen maaseudun poika nousi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun
alussa lukkarin tai kanttorin asemaan, johon sisältyi myös monia
paikallisyhteisössä tärkeitä luottamustehtäviä.
Kotilainen, Sofia, Literacy
and Social Advancement in Nineteenth-Century Rural Finland: Training to be a
Cantor as a Path to a Professional Occupation for a Peasant. Journal of Social History, Volume 49, Issue 2, 1
December 2015, Pages 300–316, https://doi.org/10.1093/jsh/shv037
