Wednesday 6 June 2018

Sibelius, Topelius ja kanttori Kinnunen – kansallista kulttuuria rakentamassa vuosisadanvaihteen Helsingissä



Jyväskylän kaupunginkirkko 6.6.2018.


Jyväskylän kaupunginkirkossa alkoi tänään kesän lounasmusiikin ja lounaskonserttien sarja Matti Pesosen vahvasti tulkitseman urkukonsertin myötä. Urku- ja kirkkomusiikilla sekä lukutaidolla on historiallisessa mielessä yhteytensä, sillä entisajan lukkarit, joiden tehtävänä oli muun muassa toimia jumalanpalveluksissa esilaulajina virsiä veisattaessa, huolehtivat musiikkiin liittyneiden tehtävien ohessa myös lukutaidon opetuksesta ja etenkin lasten opettamisesta. 

Lukkarin tehtävänkuva muuttui 1800-luvun puolivälin jälkeen kansanopettajasta entistä enemmän kirkkomuusikoksi, kanttori-urkuriksi, kun urkujen määrä noin kolminkertaistui Suomen kirkoissa. Lisäksi 1800-luvun loppupuolelta lähtien kansakoulut ottivat maaseutuseurakunnissa hoitaakseen aiemmin seurakunnille kuuluneita kansanopetustehtäviä.

Jyväskylän kaupunginkirkko.

Kivijärven kirkkoon saatiin urut vasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä kanttori Kinnusen virkakauden alkuaikoina. Sittemmin elämäntyönsä Kivijärvellä kanttorina tehnyt Juho Vihtori Kinnunen oli seurakunnan ensimmäinen urkuriksi opiskellut lukkari. Hän oli myös niitä harvoja pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan ihmisiä, jotka olivat tutustuneet säveltäjä Sibeliukseen jo 1800-luvun loppupuolella. Kinnunen nimittäin kävi tuolloin Helsingissä Lorenz Achtén ja tämän Emmy-vaimon perustamaa lukkari-urkurikoulua. Heidän tyttärensä tunnettiin sittemmin oopperalavojen tähtenä nimellä Aino Ackté. Kinnusen aikana myös Oskar Merikanto toimi koulun opettajana.


Opiskeluvuosinaan Kinnunen pääsi mukaan laulamaan kuorolaisena Helsingin silloisen keisarillisen Aleksanterin yliopiston promootiokantaatissa, joka esitettiin juhlavasti kevään 1897 maisterien ja tohtorien promootiossa. Runoilija A. V. Koskimies kirjoitti tilaisuutta varten juhlarunon, jonka Sibelius sävelsi sekä harjoitutti esiintyjiä ja johti heitä. Itse promootiotilaisuudessa Kinnunen näki myös toisen kansallisen suurmiehen, Zacharias Topeliuksen ilmielävänä.

Jyväskylän kaupunginkirkko.

Kanttori Kinnusen nuoruusmuistoista ja elämänvaiheista voit lukea tarkemmin kirjoittamastani artikkelista, joka on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Social History -aikakauslehdessä vuoden 2015 teemanumerossa osana kansainvälistä yhteisjulkaisua professori Martyn Lyonsin ja dosentti Ilkka Mäkisen kanssa. Teemanumero tarkasteli luku- ja kirjoitustaidon merkitystä ja vaikutusta maaseudun ihmisten elämässä. Hyvän luku- ja kirjoitustaitonsa avulla aiempaa useampi laulutaitoinen maaseudun poika nousi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa lukkarin tai kanttorin asemaan, johon sisältyi myös monia paikallisyhteisössä tärkeitä luottamustehtäviä.


Kotilainen, Sofia, Literacy and Social Advancement in Nineteenth-Century Rural Finland: Training to be a Cantor as a Path to a Professional Occupation for a Peasant. Journal of Social History, Volume 49, Issue 2, 1 December 2015, Pages 300–316, https://doi.org/10.1093/jsh/shv037